Hae
Chandelierhome

Joulun odotuksen lumoissa

Joulun odotus, yksinkertaisesti ihanaa aikaa

Oon niin fiiliksissä, tämä joulun odotus on vaan niin ihanaa aikaa. Eikä eilisen päivän hirveä autokriisikään sitä karkoittanut.

Joulun odotus on mun talven kokokohta. Se kuukausi ennen pyhiä on parhaimmillaan elämän parasta aikaa ja rakastan sitä tunnetta kun koti on tärkeämpi kuin koskaan ennen. Se lähestyvän joulun tuoma odottava tunnelma, halu tehdä vilpittömästi hyvää ja se rauhallisuus mikä on päällimmäinen tunne sisällä. En syö kinkkua, mutta olen alkanut pitämään sen tuoksusta aattoa edeltävänä iltana kun mies on laittanut kinkunpaistajaiset pystyyn ja Hilkka ( ja varmasti nyt myös Vilma ) vahtii tarkkana vieressä.

Vaikka olenkin intohimoinen sisustaja, on joulukodin tyyli vain yksi osa tätä sesonkia. Parhaimmat inspiraatiot ja hetket syntyvät hämäristä illoista, sinisestä hetkestä, kynttilänliekistä, ruuasta ( juustot! ), kuumista juomista ( terästetty glögi! ), jouluradiosta, ystävistä, pikkujouluista, pakkasilmasta ja tuoksuista.

Minun täytyy ennakoida

Jotta saisin fiiliksen pysymään mukavana ja ennen kaikkea itseni leppoisana, mun on pakko ennakoida. Joka vuosi olen jättänyt asioita viime tippaan ja itse aiheutettu kiire on pistänyt pinnan tiukalle. Joulufiilis on tätä pelästynyt ja kaikonnut.

Tänä vuonna teen siivoukset hyvissä ajoin, hankin lahjat ajallaan ja kerrankin paketoin ne nätisti ( perhe tietää.. ). Vietän niin monet pikkujoulut kuin huvittaa ja en anna valtaa mihinkään toisarvoisiin negatiivisuuksiin.  Laitan hyvän kiertämään koska se jos mikä on lohduttoman surullista että Suomessa on useita joiden joulu ei todellakaan oo sitä mitä meille enemmistölle. Kokeilen uusia joulureseptejä ja rakennan kerrankin piparkakkutalon puolison kanssa ( joka vuosi on tainnut tyssätä mökin teko johonkin erimielisyyteen just ennen sitä ja yhteistyö projektissa ei ole sujunut ).

KUVA: Sirpa Kananen

Oletko sinäkin ihan fiiliksissä? Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

Lisää aiheesta joulu?

Joulu 2018 | Perinteinen punainen

Joulun odotus saapui

4 x inhokkia joulusta

Joulu. Voiko siitä ees mainita mitään inhottavaa? Näköjään voi ja en ajatusmaailmaltani ole edes pessimisti.

Yksi iltapäivä höpöteltiin siskolikan kanssa lähestyvästä joulusta. Mitä tätitettävät toivovat pukilta lahjaksi, muistutettiin tätitettäviä ettei kannata perseillä koska kyllä Pukki tietää. Keskusteltiin joulun sisustuksesta, aaton menoista ja ylipäätään tavasta viettää joulua tänä vuonna. Samalla pyysin heittelemään ilmoille ehdotuksia sesonkiin liittyvistä postauksista ja sitten keksin jo itse listata ainakin suosikit joulusta tälle vuotta johon siskoni totesi ytimekkäästi. Ne joulun inhokit kiinnostaa kuulema enemmän.

Inhotkit? Joulun pyhät ja koko sesonki ennen sitä on ihanaa aikaa ja sain laittaa aivonystyrät tosissaan töihin että keksin aiheita jotka on niin.. ei niin kivoja.  Ja oikeastihhan mua ei mikään niin ärsytä, mutta jos jotain on mainittava……Ei niin vakavasti siis ja  pilke silmäkulmassa eikö vain. Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava paitsi ensimmäinen juttu on kyllä sellainen etten voi sitä sietää never ever.

Lipeäkala

Inhottava livekala. En ole koskaan tykännyt tästä herkusta ja muistan varmaan aina sen joulupyhän kun jouduin tuota sapuskaa tarjoilemaan mummojen ja pappojen lautaselle, pilkkomaan haisevaa kalaa pienemmiksi ja toivottamaan hyvää ruokahalua.

Puolison painostaminen joulupukiksi

Joskus  joku on yrittänyt miestä houkutella pukinhommin ja katsoin silloin empaattisena  vierestä kun toinen yritti kiemurrella tilanteesta pois. Kaikilla ei vaan oo sitä karmismaa houkuttelemaan pelokkaita lapsia syliinsä istumaan houhouhouh merry christmas  tyylillä, sepittämään tarinoita Korvatunturista ja jakelemaan paketteja ympäri olohuonetta vartin ajan. Nykyään enemmistö tietää ettei mun miehestä vaan oo siihen tehtävään.

Kinkun tyrkyttäminen

En oo syöny joulukinkkua varmaan 15 vuoteen koska en tykkää sianlihan mausta. ( Paitsi suikaleina piirakassa, leivällä tai pizzassa yms ) Kaikki tutut sen tietää, mut silti joku yrittää käännyttää mut.

KUVA: Sirpa Kananen

Kiire

Yksi mikä saattaa rueta ressaamaan vaikka joka vuosi sen päätöksen tekee. Mihinkään ei oo kiire mutta näin lapsettomana, paikasta toiseen kiertävänä tulee jossain vaiheessa pieni kiireen tuntu että ehtii varmasti tasapuolisesti jokaisessa paikassa käydä.

Toisalta rakastan ihan älyttömästi siitä ajottain hektistä tunnelmaa aattona.  Niitä ohikiitäviä lumisia maisemia, lyhtyjä jotka toivottavat tervetulleeksi pimeässä pakkasilmassa, sisään kajastavasta valosta, puheen porinasta minkä heti kuulee oven avattuaan, kodin tuoksuista ja siitä ihanasta valmiista pöydästä mihin saa astua.

Ja ehkä tärkein kysymys, pidätkö sinä lipeäkalasta?

Lisää aiheesta joulu:

Allergikon joulukuusi

Joulu 2018 | Perinteinen punainen

Joulun odotus saapui