Hae
Chandelierhome

Haaveita mitkä eivät toteudu

Minulla on ollut paljon haaveita, jotka eivät ole toteutuneet.

Ei ollut näin jälkikäteen ajateltuna muuten mikään maailman paras idea lipittää viiniä niin paljon ystävättären kanssa tuossa toissa päivänä extempore, vaikka ilta oli kyllä yksi maailman parhaista. Se väsymys ja toimintakyvyn lamaantuminen, pöhötys ja kaikki muu ällö mikä tulee krapulan mukana ei nappaa. Ja nyt taas muistan miksi oon tykännyt vetää viiniä silleen nätisti oikeasti enkä kaksin käsin.

Mutta sanotaan näin, että joskus kunnon nollaaminen tuntuu hyvälle oli se sitten useampi lasi viiniä tai 10km lenkki.  Tuntuu hyvälle olla kotona tekemättä yhtään mitään järkevää. Ajatukset hieman karkasivat alkuperäisestä aiheesta, mutta se pysähtynyt olotila ehkä jollain tavalla liittyy myös tämän kertaiseen pohdiskeluun elämässä ylipäätään. (Ensi vapailla todellakin sitten painelen sinne hiihtämään)

ajatuksia Joita et osaa pukea sanoiksi , sellaisia joita et tiennyt edes olevan

Noin vuosi sitten haaveilin uusista uravalinnoista ja vähän muistakin asioista. Monikaan niistä haaveista ei toteutunut ja näin jälkikäteen ajateltuna minusta tuntuu  ei niitä ihan 100% ajateltukaan.  Minulla on ollut elämäni aikana lukuisia haaveita joista murto osa on vain toteutunut ja näin jälkikäteen ajateltuna voisin sanoa senkin että harmittaisi moni asia, mutta oikeasti minua harmittaa vain se etten kouluttautunut aikoinaan enemmän. En silti muuttaisi mitään, koska olen vakuuttunut siitä että jos historiaa menee sörkkimään voi tapahtua hirveitä ihan niin kuin niissä elokuvissakin joissa joku muuttaa menneisyyttä niin on kymmenien tulevaisuus jo pilalla.

Tiedän että näin nuorena varsinkin kannattaisi vielä opiskella, mutta mitäs tehdä silloin kun työ mikä saattaisi kiinnostaa on sellainen jota ei itsekkään vielä osaa tarkaksi sanoa? Sellaista johon liittyy luovuus, auttaminen, eläimet, elämä ylipäätään, tekniikka, kirjoittaminen, kulttuurit, tarkkaileminen, harmonia, mutta silti paineen alla työskentely, erilaisuus, tapahtumat, viisaus ja visuaalisuus. Otappa siitä selvää mitä tarkoitan? Myös asuntovelkaisena ei lähdetä nuin vain käyhäksi opiskelijaksi enää.

En ole koskaan vaipunut synkkyyteen liian pitkäksi aikaa, vaikka jokin unelmistani olisi  hajonnut. Sillä toivossa on ihmisen hyvä elää ja aina mahtuu päivään myös pieni pala haaveilua. Se saa ihmisen pysymään innostuneena aina välillä jostain ja näin vuoden vaihtumisen jälkeen, on nämä asiat taas mielen sopukoilla selvästi pinnassa. Unet väläyttävät niitä haaveita esille joita et edes tiennyt haikailevasi. Ehkä niistäkin jokin joskus toteutuu.

Ainiin, täytyy mainita tietenkin muutama toteutunut haave viime vuodelta: Sain vakituisen työpaikan unelmatyöpaikastani joka paljastuikin myöhemmin ettei se olekkaan ehkä se unelma ja saatiin toinen villakoira. Se on aivan ihana. Nyt hyvää yötä kaikille!

Kuvat: Sirpa Kananen

2 kommenttia

  1. Sisustusilona kirjoitti:

    Mielenkiintoisia pohdintoja. Olen samaa mieltä, että unelmia pitää olla, vaikka ne eivät kaikki toteutuisikaan. Itse olen huomannut, että unelmasta alkaa tulla helpommin totta, kun sen lausuu ääneen ja julki. Näin on käynyt minulle useammankin kerran. Kerroin esim. kerran yhdellä kurssilla muille kurssilaisille, mitä haluan tehdä isona. Silloin tajusin, että hei, minähän todella voin tehdä niin. Ja nyt olen ollut unelmatyössäni toistakymmentä vuotta 🙂 Aina sitä ei osaa ihan tarkkaan hahmottaa, mitä haluaa tehdä, mutta pikkuhiljaa valkenee. Kuuntele vain itseäsi. Jälkikäteen voi sitten todeta, että on edennyt askel askeleelta kohti päämääräänsä, vaikkei sitä aina silloin tajunnutkaan.
    Kirjoitin muuten juuri postauksen tahdonvoimasta. Tervetuloa lukaisemaan, jos kiinnostaa:
    https://ilonasisustus.blogspot.com/2019/01/tahdonvoima-hohoi-taalla-tarvitaan-sinua.html
    Tsemppiä!

    • chandelierhomeblog kirjoitti:

      Heippa Sisustusilona. Kävin lukemassa postauksesi ja se oli kyllä hyvä. Inspiroiduin tuosta haaveiden ääneen sanomisesta tosi paljon ja onhan se totta, se on ensimmäinen konkreettinen askel kohti niitä. Täytyisi rueta purkamaan tuota omaa ajatusta tuosta luovuus, auttaminen, eläimet, elämä ylipäätään, tekniikka, kirjoittaminen, kulttuurit, tarkkaileminen, harmonia, mutta silti paineen alla työskentely, erilaisuus, tapahtumat, viisaus ja visuaalisuus työstä, ja jos ei työ niin ainakin blogi on täyttänyt tuota aukkoa elämässä todella paljon. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *